tiistai 10. lokakuuta 2017

Lokakuu likakuu

'Lokakuu ei ole joka kuu:
Päivät pienet pilvelliset,
yöt pitkät ja pimeät.
Halla hanhen siiven alla,
talvi joutsenen takana'

Savolais-hämäläinen kansanruno.

'...Jos Lokakuussa on ikkunat jäässä, tammikuussa sataa vettä...
'














sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Viikonloppu

Viikonloppu hurahti jo vain vilkkaasti!
Perjantaina hurautettiin koululaisten vapaapäivän kunniaksi kaupunkiin. Testattiin pumptrack-rataa ja syötiin kilvan pehmiksiä.
Mitään tähteellistä ei siis tänä viikonloppuna tullut saatua aikaiseksi (syyshommia omalla pihalla kyllä riittäisi) mutta ihan kiva välillä vaan hölläillä!


Kaivettiin myös vintinperukoilta aikoinani ostama 1000 palan maailmankartta palapeli.
Se on sitten ollut levitettynä koko viikonlopun köökin pöydällä, ja kun toinen repii pelihousunsa etsiessään Intian meren pieniä saaria (Taitaa olla kärpäsen kakka! -sanoisi Pikku Myy.)
Niin aina toinen voi jatkaa..
Ihan hyvää harjoitetta tällaselle -kaikkimullehetinyt- tyypille.

Oon myös itekseni hykerrelly katsoessani Sohvaperunoita. Loistokas ohjelma, ja saa tällasen totisemmankin torven hihittelemään ihan ihka oikeasti. Suosittelen!
Nollaa aivot jostain syystä ihan totaalisesti.



Käytiin myös heittämässä happihyppely hetki Helvetinjärven maisemissa.
Ruskaiset metsämaisemat voitti vesisateen sata nolla.
Että aika kelpo viikonloppu siis!
Ja tuli muuten viriteltyä ulos vähän valoja... Se on musta jo ihan sallittua tällee korvessa ja kun alkaa olla niin totta maar pimiää, vaikkei jostain syystä vielä yhtään joulutakkaan.


HELVETTIIN!






 




Nyt jos kävis vielä toivottaas kanoille hyvät yöt, ja heittäytyis puhtaisiin lakanoihin.
(rassaamaan jotain ihan aivotonta kännykkäpeliä, mihin olen itteni ihan totaali koukuttanut)

Hyvää Yötä!

torstai 5. lokakuuta 2017

Lokakuun parhaat!

1. Clipperin vihreä tee, kera Oatly! i kaffen. Nam!
Ja vähän hunajaa. Niin avot. Tee alkaa maistumaan taas enemmän, kun ilmat viilenee ja illat pimenee.
Suosittelen! Oatlyn ikaffe, niin ihanan kermaista ja kauraista.



2. Avokadot. Salaateissa, leivän päällä, ruoassa... Siis ihan missä vaan!


3. Kirjat ja lukeminen. No ehkä aina kestosuosikki, mutta pienen vauvan myötä jäänyt vähemmälle, mutta nyt alkaa aivot jo raksuttaa sen verran, että tekee mieli taas kirjaan tarttua.


 4. Riisinuudelit. Soija. Kasvikset. Tofu tai halloumi. Niinku ihan totaali nam!
Tullut jonkin sortin himo riisinuudeleihin ja soijaan.
Riisipaperista saa kääräistyä ihania rullia, mitkä voi sisältää juurikin: riisinuudelia, porkkanaa, avokadoa, kurkkua, juustoa, ja sitten vain dippaillaan erinlaisiin soosseihin.
Aivan himo hyvää ja täyttävää, kuitenkaan ruoasta ei seuraa totaali yöh- ähky ensyöenääikinä- olotilaa.


5. Palasaippuat. On tullut tehtyä taas itse saippuoita. Vadelmaa. Omenantuoksua.
Helppoa, ja kestäviä. Ja säästetään edes hitusen muovissa, eikä kanneta kotiin pulloissa vettä.


6. Pesupähkinät. Kannatan kokeilemaan! Pyykistä tulee miellyttävän pehmeää, ja sopii pienen ihmisenkin pyykkiin.



 7. Villapaidat. Taas on kirppikseltä tarttunut mukaan muutama uus reuhu.


8. Outlander 3.kausi. Ihanaa, se on täällä taas! <3

9. Ulkoilu raikkaassa syysilmassa.

10. Musiikki.

P.s käykäähän klikkaamassa instan puolella 😘





keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Hiljaisuus

Täällä taas.
Hiljaisuutta, kun pitkittää tarpeeksi kauan, ei tohdi enää saada aloitetta kirjoittamiseen ollenkaan!
Monet kerrat olen mielessäni kirjoittanut kuitenkaan niin, etten ole saanut läppäriä aukaistuksi.

Kesä on mennyt, ja syksy on täällä taas..
Ihana oli kuitenkin palata hetkeksi kesään, kun selasin kuvia koneelta.
(Tosin koko kesän tuntui siltä, että milloin se alkaa..)

Kesän odotetuin tapahtuma on tässä:


Synnytyksestä (Jaksakaa, jaksaakaa, ihan pien pätkä vain.)
21.06. koitti laskettu aika, M oli kesälomalla, ja mieli oli todellakin odottavainen.
Jatkuva enempi-vähempi supistelu alkoi väsyttämään. Laskettuna päivänä otettiin nää kikka kolmoset käyttöön (tiiettehän?!?) ja lipitin Clipperin vadelmanlehtiteetä.
No seuraavana yönä heräsin mojoviin supistuksiin ja jo vain se oli menoa. Sairaalassa oli ruuhkaa, ja me jäätiin saliin odottelemaan etenemistä.
(Samalla, kun kirjoitan huomaan miettiväni, että mitenkä hitto se nyt menikään. Lehmän muisti.)
No kuitenkin, kun aamun olin siinä junnannut itseni kanssa mojovin supistuksin, tuli lääkäri puhkaisemaan kalvot, ja siitä 20 minuuttia, poika oli syntynyt. Arvasin, että siinä kävisi niin, jäätiin muka odottelemaan anestesialääkäriä, kuka tulisi laittamaan spinaalia...mutta asiat eteni joutuin ja toisaalta hyvä niin. Tämä akka taas ponnisti päällänsä, ennenkö tajusin jutun juuren. Peilistä huomasin naamani olevan täynnä pieniä punaisia verenpurkaumia.

No se siitä.... Hän on kuitenkin täällä 3290g. ja 49cm. täyttä rakkautta!
...ja aika tuntuu vilisevän silmissä.........ei halua.











Kesä 2017 meni siis pitkälti kotikulmilla. Tää sakki tarviis jonku linjamobiili pelin liikkumiseen nykyään. Ehkä sellainen pieni volkkari linjuri. Peace & Love.
Sasse.
Syksy on täällä, ja ollaan nautittu auringon täyteisistä päivistä.
On kyllä niin ikänä kun vaan voi olla meikäläisen ilmat.
Ilma on viileä, ja raikas, mutta aurinko vielä peilailee. Ilmassa uuden tuoksua.
Saa luvalla kulkea taas kumppareissa, ja villasukissa. Villanyttyjä ja nuttuja, ja pipoa päähän.
Kynttilöitä palaamaan. Ja ah! Outlander.







Vettä tulee, kun saavista. Istun köökin pöydän ääressä nenän edessä kupponen vihreää teetä.
Aika auvoista. Jostain se hygge on taas kaivettava tälle syksyä. Pietään huolta!