perjantai 9. kesäkuuta 2017

Pitkästä aikaa täällä hep!

Täällä ollaan makusteltu hyvinkin vaihtelevaista alkukesää.
Välillä ollaan saatu kaivaa kaapeista taas toppavaatteet, sadetakkia ja villasukkia. Toisena hetkenä hilluttu hellemekoissa.
Ollaan huumaannuttu tuomen tuoksusta, pidetty ulko-ovia sepposen selällään ilman sitä pelkoa, että yö menisi itikoiden tai kärpästen häiritsemässä yöunia. (Siitä se alkukesä on mahtijuttu.)
On upotettu sormet multaan ja kyykitty kasvimaalla.
Palellettu ulkona kaikki kasvattamani samettiruusut, tai taisi niitä kaikki 2 jäädä. (kaupasta hankittu siis orvokit.)
On päästetty isommat muksut kesälaitumille nauttimaan lomasta.
On istutettu perunat, tosin traktorilla tänä vuonna, ei riitä meikämaijan kunto oikeen kun pieneen puuhasteluun aina kerrasta ja sitten onkin jo huilattava!
Ei onneksi enää montaa viikkoa tätä kantavan lehmän elämää. (oi, siltä se juuri tällä hetkellä tuntuu, kamalasti lisää kiloja kannettavana ja jatkuvasti joka paikkaa särkee...)
Huomaan olevani se viimeisten viikkojen tyranni taas oikeen!

No asiaan.. perut on siis maassa. Samalla olen kontannut kasvimaalla laittaen sipulia, porkkanaa, salaatteja, tilliä, herneitä ym.
Kasvihuoneeseen kannettiin vihdoin tomaatin, myskikurpitsan ym. taimet.
Toivotaan siis lämmintä!

Kanalaan on saatu perheenlisäystä vihdoin. Ekat hautomasatsit meni ihan plörinäks, mutta vihdoin rupesi piipitys käymään ja nyt ollaan jo 4 viikon ikäisiä tirppanoita.
Elo on käynyt muitten kanssa kertakaikkisen mainiosti.

Mukavasti siis täällä elämä rullaaa..

Nyt tässä sitten vain kirjaimellisesti odotellaan, että millon minityyppi olisi halukas saapumaan maailmaan! Joka aamu sitä herää sillä mielellä, että taaskaan me ei olla lähdetty mihinkään, ja nukkumaan mentäessä sitä päivän päätteeksi ajatelmoi, että jos sitä saisi kuitenkin vielä tämän yön ihan nukkua :D

Nautitaan! :)












 





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti